Gothia Cup 2016: yhteisjoukkueen alkukiito

Muistoja kesän 2016 päätapahtumasta

1. päivän ottelu

Mikkeliläis-jyväskyläläis-kuopiolais-lahtelais-mäntsäläläisen yhdistelmäjoukkueen Gothia Cup alkoi odotusten mukaisesti selvällä voitolla islantilaisesta FH:n kakkosjoukkueesta.
Hafnarfjördurista kotoisin oleva joukkue joutui alusta asti puolustuskannalle, ja parin minuutin hakemisen jälkeen alkoi maalipaikkoja syntyä pinkeille paholaisille.
6-0 -lukemat olivat pelitapahtumien perusteella varsin maltilliset, sillä paikkoja olisi ollut helposti toiseen mokomaan. Islannin ihme jäi tällä kertaa toteutumatta ja tulivuori pysyi tupessa. Maalivahti Maria Halla-Aho joutui torjumaan vain kerran, pelin lopussa. FH:n virkasisar sen sijaan joutui venymään pallon eteen noin 11 kertaa.
Tärkeän avausvoiton jälkeen on hyvä jatkaa turnausta tiistaina kivikovaa Hammarbytä vastaan. Saa nähdä pystyykö HIF katkaisemaan yj:n tappiottomien ottelujen sarjan vai jatkuuko turnaus pinkeissä merkeissä.

Toinen turnauspäivä, vastassa Hammarby IF

Tiistain pelissä turkooseihin pukeutunut ihmekone kohtasi kovan Hammarby IF:n edustusjoukkueen. Tahmean vauhdikkaan avausjakson aikana peliä vei HIF ja tämän kokoisille pelaajille ylikokoisella kentällä sisukkaat suomalaiset joutuivat juoksemaan perässä. Svenssonit veivät jakson ansaitusti 1-0.
Toiselle jaksolle lyhennettiin etäisyyksiä ja palattiin pelaamaan sitä mitä on harjoiteltu: tiivistä aluepeliä, jossa pelaajat vaihtavat paikkaa ja prässäävät vastustajalta hermot riekaleiksi. Anni Hartikainen teki Anna-Stiina Simosen hienosta syötöstä ansaitun tasoituksen 31 minuutin pelin jälkeen. Tämän jälkeen HIF:n peli oli yllättävän hermostunutta PU:n hakiessa vimmatusti voittomaalia, mutta kolmea kulmapotkua lähemmäs ei enää jaksettu nousta.

Ottelun parhaana palkittiin Nella Simonen.

Yhteiskuva Hammarby-pelin jälkeen

Kolmas päivä keskiviikko, vastassa BK Häcken ja kyseessä lohkovoitto

Alkulohkon viimeisessä ottelussa oli panoksena lohkovoitto, sillä HIF ja PUJYPK olivat tasapisteissä vain yhden maalin erolla. Pinkkiin ja valkoiseen verhoutuneet hirmuttaret eivät antaneet BK Häckenille edes murusia kakkulautaselta ja göteborgilaiset pääsivät vain kerran käymään suomalaisten rankkarialueella.

3-0 -tilanteessa 10 minuutin jälkeen valmennus otti maalinteosta vastanneet Jian ja Annin vaihtoon, ja vauhti hieman tasaantui. Tauolle mentiin 3-0 -tilanteessa.

Yksi seitsemästä maalituuletuksesta

Viimeiset 10 minuuttia mentiin taas avauskokoonpanolla, kun tyttöjen maalinälkä lisääntyi. Tuona aikana tehtiin vielä 4 maalia lisää Nannun, Jian ja Annin toimesta, ja lopputuloksena siis 7-0 -voitto Ruotsin ELL:ää vastaavassa sarjassa pelaavasta vastustajasta. Häckenin valmentaja kehui vuolaasti pelin jälkeen joukkuettamme, sanoin “fantastisk”, “härlig” ja “snabb”. Näihin sanoihin olisi lohkovoittajien helppo yhtyä, mutta vaatimattomuus ja itsesensuuri estävät.

Ja taas mennään

Ottelun parhaana ja Häckenin viirillä palkittiin Annastiina Simonen.

Teksti by Kimmo Haapea, PU-62/JyPK yj. valmentaja, vaikutan nykyisin MiPK ja FC Kuusysi

Mainokset

Individual training in football

Training on your own 

It is challenging to plan individual training ”in own time” for a footballer. The training should consist of football -specific elements, such as football technique to be executed based on observations and communication, ability to maintain as many actions per minute during the game as possible (stamina in endurance sports), to be able to perform good actions during the game (rational choices based on communication and observing) quickly and fast, and developing of the game insight.

Usually and traditionally individual training is executed with the ball in one’s feet, or gaining stamina aka running without ball, or by achieving strength in gym or at home with weights or using only own body mass in training. Within the present knowledge, which is based on analysis of the football game and characteristics that are needed from a player in modern game (Verheijen and others since 1990s). it has become clear that the traditional way of training is not the most effective way to improve football performance anymore.

Maintaining good actions throughout the game, football stamina or football fitness

By running without a ball you simply learn to run like a long-distance runner. This does not help much in higher level football, because in football game the player sprints 3-30 m sprints 100-200 times at 100 %, is jogging several minutes and walking several minutes as well. Besides this, the player jumps for headers and tackles several times in a match. So the training must take into account these characteristics of the game and thus demands for a good performance.

Technique

Training with ball (juggling, bouncing, doing Coerver stuff) without opponent used to be good recommendable training actions in the past. Nowadays we know that technique is just a tool to execute the actions that one decides to do, based on the information the player gathers from surrounding own players and opponents, not an purpose itself. Hence technique should be practiced with at least one opponent, preferably in a group of own players and opponents (street football) so that the player reads the game based on the information received from the field (through communication). This would be the ideal situation, but as we know it’s not always possible to arrange these circumstances, so sometimes isolated training all by yourself is a good (and only reasonable) choice. Besides, it’s fun and that’s what the football is all about, in the basics.

Game insight and decision making

Game insight then, how do we develop it individually? Usually the development takes place within team structure, in team training sessions. But if a player wants to get on step ahead of his teammates, he/she might want to do some extra with this. Then the best solution will be to organize and practice in those above-mentioned ”street games”. During those games you have to make decisions based on the information gathered from the environment.

It is also possible to develop the game insight and decision ”in isolation”, by watching games from TV or net, and analyzing the games and different situations and decisions  the big boys make during the match. Also playing console games like Playstation  may improve the game through better decision making, if one concentrates totally to the match. This has no scientific relevance behind it, but it’s a lot of fun anyway.

Finally

Training must nowadays be individual on club base, so team training should be planned so that individual needs can be confronted. If that’s not possible, individual characteristics must be developed in own time. For a young player, who is still in development stage, it is necessary to carry on extra training outside the team training sessions. Every training session can be planned so that those skills required in the player’s position on the field are developed. But most of all, playing, training and development must be fun!

 

 

 

Jalkapalloharjoittelun periodisointi I: päätöksenteon (pelikäsityksen) harjoittelu — Futisklinikka

Pelaa aina parhaalla joukkueellasi “Tee niinkuin saarnaat”. Lähes 60 jalkapallovalmentajaa kuunteli hiljaisena hollantilaisen periodisointigurun avausta lauantaiaamuna Veritas-stadionin ravintolan takaosan koulutustilassa. Ilmassa oli odotusta ja vähän jännitystäkin, onhan World Football Academyn perustaja ja omistaja Raymond Verheijen monelle osallistujalle tuttu haastavista koulutusmetodeistaan. Verheijen haastaa mielellään osallistujia interaktiivisissa ja intensiivisissä koulutuksissa, ja vaatii myös koulutettavien täyttä osallistumista vuorovaikutukseen. Kännyköiden […]

via Jalkapalloharjoittelun periodisointi I: päätöksenteon (pelikäsityksen) harjoittelu — Futisklinikka

Jalkapalloharjoittelun periodisointi II: päätöksenteon (pelikäsityksen) harjoittelu ja vähän muutakin — Futisklinikka

Päätöksenteon harjoittelu on aina yksilön kehittämistä, ja se tapahtuu osana joukkueen taktista harjoittelua. Jos tätä harjoittelua laiminlyödään, on vaikea kehittää taitavia ja hyviä päätöksiä tekeviä pelaajia, joista koostuu voittava ja hyvin kommunikoiva joukkue. World Football Academyn (WFA) perustaja Raymond Verheijen sanoo, että ihannetilanteessa päävalmentaja ohjaa joukkuetaktista harjoittelua ja apuvalmentaja(t) tukevat pelaajia pelikäsitykseen ja päätöksentekoon liittyvissä […]

via Jalkapalloharjoittelun periodisointi II: päätöksenteon (pelikäsityksen) harjoittelu ja vähän muutakin — Futisklinikka

Jalkapalloharjoittelun periodisointi II: päätöksenteon (pelikäsityksen) harjoittelu ja vähän muutakin

Päätöksenteon harjoittelu on aina yksilön kehittämistä, ja se tapahtuu osana joukkueen taktista harjoittelua. Jos tätä harjoittelua laiminlyödään, on vaikea kehittää taitavia ja hyviä päätöksiä tekeviä pelaajia, joista koostuu voittava ja hyvin kommunikoiva joukkue. World Football Academyn (WFA) perustaja Raymond Verheijen sanoo, että ihannetilanteessa päävalmentaja ohjaa joukkuetaktista harjoittelua ja apuvalmentaja(t) tukevat pelaajia pelikäsitykseen ja päätöksentekoon liittyvissä asioissa. Kun tätä harjoitellaan 11v11 -harjoituksessa, päävalmentajan on erittäin vaikeaa johtaa tehokkaasti sekä yksilön pelikäsityksen kehittämiseen että joukkueen pelaamista parantavaa harjoitusta.

Kun apuvalmentajia ei ole, tai pelaajia on vähän, päävalmentaja hoitaa tietysti itse molemmat olennaisesti joukkueen pelaamiseen vaikuttavat harjoitteet. Kumpaa valmentajan pitäisi sitten painottaa? Kumpi on tärkeämpää joukkueen pelaamisen kehittämisessä, yksilön päätökset vai joukkueen taktiikka? Kumpi on tärkeämpää, kommunikointi vai havainnointi? Vastaaminen on helppoa.

Joukkueen pelaaminen ja taktiikan toteutuminen ja sitä kautta ottelun lopputulos riippuu eniten yksilöiden tekemistä päätöksistä, joihin vaikuttaa kommunikointi, havainnointi (verbaalinen ja sanaton) ja pelaajan ominaisuudet (ml. pelikäsitys). Siksi yksilön päätöksenteon ja sitä tukevan  pelikäsityksen kehittäminen tulee ensin. Jos harjoituksissa on pula resursseista, kannattaa keskittyä yksilöiden tekemien ratkaisujen kehittämiseen ja päätöksenteon parantamiseen jalkapallon osa-alueiden eli hyökkäämisen, tilanteenvaihdon ja puolustamisen harjoittelussa. On helppo yhtyä Verheijenin käsitykseen siitä, että jokainen harjoitus koostuu noiden kolmen osa-alueen kehittämisestä ja parantamisesta.


Joukkueen taktiikan toteutuminen riippuu kommunikoinnista ja yksilöiden ratkaisuista

Periodisointi

WFA:n periodisointimalli ei poikkea rytmityksen suhteen esim. voimaharjoittelun periodisoinnista. Kausi jaetaan esimerkiksi 6 viikon sykleihin, jotka koostuvat kolmesta 2 viikon periodista eli jaksosta. Kussakin jaksossa korostuvat eri fyysisten ominaisuuksien parantaminen, ja olennaista on viikko-ohjelman rytmitys siten, että pelaajat ovat otteluissa mahdollisimman freeseinä ja hyvässä iskussa. Yksi Verheijenin periaatteista on se, että rasittavaa harjoitusta seuraa riittävä palautuminen ennen seuraavaa ottelua tai ko. ominaisuutta kuormittavaa harjoitusta.

Periodisoinnin periaatteisiin kuuluu viikon rytmitys: peliä seuraa kevyt harjoitus, sen jälkeen on lepopäivä. Lepopäivän jälkeen on tekninen tai taktinen harjoitus, jossa voidaan keskittyä esim. teknisten suoritusten parantamiseen.  4. päivänä pelin jälkeen pidetään fyysisesti kuormittava ”fitness” -harjoitus, jossa kuormitetaan sitä fyysistä osa-aluetta, joka 6 viikon ohjelmassa on kulloinkin vuorossa.

Kuormittavan harjoituksen jälkeen on lepopäivä, jonka jälkeen aletaan valmistautua seuraavaan peliin. 6. päivänä pelin jälkeen ja 2 päivää ennen seuraavaa peliä on vuorossa ”taktinen” harjoitus, jossa voidaan keskittyä esim. päätöksentekoon ja pelikäsityksen kehittämiseen. Päivä ennen ottelua on jälleen taktinen harjoitus, jossa pääpaino on kommunikoinnin ja  tilanteiden havainnoinnin parantamisella. Tällöin painotetaan enemmän joukkueen tai sen osa-alueiden yhteistyötä ja kehitetään sovittujaperiaatteita ja yksityiskohtia.

”Taktisissa” harjoituksissa valmentajien on tärkeää erottaa ohjausmielessä yksilön taktisen osaamisen (pelikäsitys ja päätöksenteko) ja joukkueen yhteispelin harjoittelu. Jokaisessa harjoituksessa on tietysti mukana kumpaakin osa-aluetta, sekä lisäksi teknistä suorittamista, mutta periodisoinnin perusperiaatteisiin kuuluu se, että valmentajan on teemoitettava ja kuormitettava eri harjoituksissa myös päätöksentekoa ja kommunikointia eri intensiteetillä.

Position, moment, direction, speed (PMDS)

Se, miten hyvin pelaajat onnistuvat suorituksissaan, riippuu pelaajan sijoittumisesta (position), suorituksen ajoituksesta (moment), suorituksen suunnasta (direction) ja nopeudesta (speed). Päätöksenteon harjoittelussa valmentajien tuleekin kiinnittää huomiota juuri näihin osatekijöihin, ja osattava korjata virheet. Päätöksenteon kehittämisessä valmentajalta vaaditaan paljon kommunikointia pelaajien kanssa, koska niin vähemmän hyvien tai virheellisten kuin hyvienkin ratkaisujen analysoinnissa on tärkeää tietää mikä oli pelaajan päätöksen juurisyy.

Verheijen sanoo, että huonot tai keskinkertaiset valmentajat näkevät vain teknisen suorituksen, esim. huonon syötön (sen, mikä menee vastustajalle) ja huutavat lisää tarkkuutta syöttöihin. Pelaajan kehittämiseksi on kuitenkin tärkeää selvittää se, miksi joku syöttö epäonnistui tai miksi se onnistui. Ja syyt löytyvät usein PMDS:n osatekijöistä.

Teknistä suoritusta edeltää aina päätöksenteko, joka perustuu pelikäsitykseen, joukkueen taktiikkaan ja kommunikointiin. Ja kommunikointiin sisältyy havainnointi: jos vastustaja liikkuu pallollista pelaajaa kohti, se on kommunikointia ja vaikuttaa päätöksentekoon sekä tekniseen suoritukseen. Siksi kommunikointi (sanaton ja sanallinen) on kaikkein tärkeintä ja sitä pitää kehittää jokaisessa harjoituksessa.

Pelaajat ansaitsevat parempia valmentajia

”You are shit coaches, players deserve better coaches”, Verheijen tapaa sanoa koulutettavilleen. Pelikäsityksen kehittämiseen tarvitaan taktisia opettajia, jotka näkevät juurisyyn ja osaavat kommunikoida jalkapallokielellä pelaajien kanssa. Lisäksi valmentajan täytyy luoda turvallinen ympäristö, jossa pelaajat uskaltavat myös epäonnistua ilman kasvojen menettämisen pelkoa, ja jossa pelaajat voivat olla ”turvassa epämukavuusalueella”.

”Paskat valmentajat” opettavat jalkapalloilijoille voimistelua, kun pitäisi opettaa jalkapalloa. Verheijen käytti esimerkkinä perinteistä maalivahtivalmennusta ja syöttöharjoittelua ilman vastustajaa, eli drillejä. Jos maalivahdit tekevät omia juttujaan” muun joukkueen juostessa ympäri kenttää syötön perässä, ei kukaan kehity jalkapalloilijana. Verheijen on vaatimattomalta pelaajataustaltaan maalivahti, joten hän tietää mistä puhuu.

Kuinka usein maalivahdit harjoittelevat esimerkiksi keskitysten kiinniottoa ilman vastustajia? Kun pelitilanteessa tulee keskitys, palloa kohti on kuitenkin yleensä ryntäämässä vähintään 1 vastustaja. Tai kuinka usein peleissä pelaajat saavat syötellä palloa keskenään vastustajan häiritsemättä? Sekä drilleissä että keskitysten kiinniotossa puuttuu kommunikointi/havainnointi ja usean muuttujan keskellä tapahtuva päätöksenteko, ja tällöin kyseessä on lähinnä ”voimisteluharjoitus”. Kysymys kuuluukin onko valmentaja silloin vahvasti mukavuusalueellaan ja halutaanko vain vetää harjoitus läpi ilman että halutaan aidosti opettaa pelaajia pelaamaan jalkapalloa ja tekemään parempia jalkapallosuorituksia.7

Peli päättää mitä harjoitellaan

Kaiken jalkapalloharjoittelun perustana pitää olla valmennusfilosofia, joka perustuu objektiivisuuteen ja universaaleihin faktoihin. Jokainen valmentaja haluaa pelaajiltaan ja joukkueeltaan parempia jalkapallosuorituksia, oli kyse sitten Chelsean, Barcelonan tähtipelaajista tai JyPKin tyttöjoukkueesta. Harrastejoukkueet voidaan tässä tarkastelussa sivuuttaa.

Paremmat suoritukset perustuvat objetiivisesti ajatellen parempaan PMDS:ään, eli parempaan sijoittumiseen, parempaan ajoitukseen, suuntaamiseen ja nopeuteen, eli parempaan havainnointiin/kommunikointiin ja päätöksentekoon. Kun tavoitellaan pelaamisen parantamista, kuka päättää mitä harjoitellaan? Verheijenin mukaan valmentaja päättää kuinka harjoitellaan, mutta (edellinen) peli päättää sen, mitä harjoitellaan.

Olennaista on havainnoida pelaamista, zoomata kauemmas, kehittää objektiivisuuteen perustuva teoria ja sitten harjoitella, ja zoomata lähemmäs. Yksinkertaista vai mitä? Ja mitä sitten harjoitellaan? Vastaus on kolmiosainen: Kommunikointia, Päätöksentekoa ja Toteuttamista (Communication, Decision, Execution), jotta näitä voidaan sitten tehdä pelissä niin usein kuin mahdollista ja niin pitkään kuin mahdollista. Fitness tai fyysisten ominaisuuksien harjoittelu toteutuu periodisoinnin periaatteiden mukaisesti, ja se muodostuu summana C+D+E =F. Fyysinen harjoittelu ei ole erillinen siilo, vaan jokainen C/D/E harjoitus on myös fyysinen harjoitus. Pelikentän kokoa, pelaajien lukumäärää sekä harjoitusten kestoa muuttamalla kuormitetaan pelin vaatimia pelaajien eri fyysisiä ominaisuuksia. How simple can it be?